Kasvun ja kehityksen mahdollistava oikeudellinen ympäristö

Kotimaisten mediayritysten tulevaisuuteen vaikuttavat keskeisesti ne poliittiset päätökset, jotka koskevat sananvapautta, tekijänoikeuksia, tasapuolista kilpailuympäristöä ja verotusta.

Digitalisoitumisen, kuluttajakäyttäytymisen muutoksen ja toimintaympäristön uudistumisen keskelläkin alan liiketoiminnan ydin on laadukkaassa ja asiakkaille merkityksellisessä sisällöntuotannossa. Tekijänoikeussuoja, sananvapaus ja viestinnän sääntely vaikuttavat keskeisesti siihen, minkälaiset lähtökohdat kotimaisilla yrityksillä on tuottaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria vahvistavia mediasisältöjä.

Tavoitteemme on vaikuttaa alan oikeudelliseen ympäristöön siten, että alan yritykset lähtisivät kilpailuun kansainvälisten jättien ja muiden kotimaisten toimijoiden kanssa samalta viivalta.

  • Vaikutamme alan lainsäädäntöön. 
  • Tuomme jäsentemme äänen kuuluviin jo lainvalmistelussa. 
  • Viestimme aktiivisesti päättäjille, sidosryhmille ja medialle. 
  • Annamme oikeudellista neuvontaa tekijänoikeuteen, sananvapauteen ja medialainsäädäntöön liittyen.

Media-alan ääni kuuluviin lainvalmistelussa

Lainsäädäntö vaikuttaa konkreettisesti media-alan yritysten toimintamahdollisuuksiin, eivätkä mediayritysten tarpeet tule automaattisesti huomioiduiksi uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa. Osallistumme aktiivisesti lainsäädännön valmisteluun ja tuomme esiin media-alan ratkaisuehdotuksia.

Toimimme erilaisissa työryhmissä ja valmisteluelimissä, annamme lausuntoja, tapaamme päättäjiä, osallistumme kuulemistilaisuuksiin, verkostoidumme eri sidosryhmien kanssa ja viestimme alan kannanottoja eri kanavissa.

Vaikuttamistyömme perusperiaate on toimia avoimesti ja läpinäkyvästi.


Sananvapautta vastuullisesti, ajanmukainen tekijänoikeussuoja

Puolustamme sananvapautta ja vahvaa tekijänoikeussuojaa. Media-alan yritysten kannalta ne muodostavat koko liiketoiminnan edellytykset.

Sananvapaus tarkoittaa jokaisen oikeutta ilmaista, levittää ja vastaanottaa tietoja ja ajatuksia niiden muodosta ja sisällöstä riippumatta. Median tehtävänä on tuottaa laadukasta sisältöä ja käyttää sananvapautta vastuullisesti. Toimiva eettinen itsesääntely on yksi ammattimaisen median tunnusmerkeistä. Samanaikaisesti sananvapaus edellyttää huolehtimaan viestinnän kriittisyydestä, avoimuudesta, suvaitsevaisuudesta ja moniarvoisuudesta.

Omistamiensa oikeuksien nojalla yritykset voivat julkaista kirjoja ja lehtiä sekä tuottaa ja lähettää televisio- ja radio-ohjelmistoja. Oikeuksien avulla yritykset voivat myös puolustaa asemaansa kilpailijoita vastaan ja puuttua sisältöjensä luvattomaan käyttöön.

Tuemme jäsenliittojemme Aikakauslehtien liiton, Sanomalehtien Liiton ja Suomen Kustannusyhdistyksen edunvalvontaa Kopiostossa antamalla asiantuntijatukea tekijänoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Osallistumme myös News Media Europen työryhmien työskentelyyn.

Jäsenyrityksille annamme oikeudellista neuvontaa medialainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä, joista merkittävä osa koskee tekijänoikeuksiin ja kustannussopimuksiin liittyviä asioita.


Medialiiton kannat moniarvoisen media-alan kannalta tärkeisiin teemoihin:

Arvonlisävero

Mediasisältöjen arvonlisäverokanta tulee laskea niin alas kuin EU sallii. Digitaaliset, päätoimittajavastuun alaiset mediasisällöt samaan alennettuun verokantaan kuin tilatut paperilehdet ja painetut kirjat.

Alennettu arvonlisäverokanta on keskeinen keino tukea yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnon, moniarvoisen ja moniäänisen median elinvoimaisuutta. Eri kanavissa julkaistavia sisältöjä on johdonmukaista kohdella yhdenmukaisesti verotuksessa. Tilattujen paperilehtien verokantaa nostettiin vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 10 prosenttiyksikköä. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on ohjelmassaan luvannut vaikuttaa EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin. Komissio on antanut lehtien ja kirjojen alennettuja verokantoja koskevan direktiiviehdotuksen joulukuussa 2016.

 


Tekijänoikeus

Tekijänoikeudet tulee päivittää digiaikaan säätämällä kustantajan lähioikeussuojasta. Tekijänoikeussuojattujen sisältöjen käyttö muun muassa oppilaitoksissa ja kirjastoissa tulisi pohjata sopimuksiin, ei tekijänoikeusien rajoittamiseen. Tekijänoikeussopimuksia koskeva uusi erityissääntely ei ole tarpeen, sillä se lisäisi yritysten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.

 


Yleisradion asema osana mediamarkkinoita

Yleisradion julkisen palvelun tehtävä tulee tehdä selkeämmäksi ja rahoitus säätää tehtävän tehokkaan hoitamisen asettamalle tasolle. Automaattisista indeksikorotuksista pitäisi luopua. On säädettävä riippumaton valvoja arvioimaan ennakolta uusien palvelujen vaikutukset mediamarkkinoihin.

Verovaroja on järkevää käyttää sellaisiin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin, korkealaatuisiin yleisradiopalveluihin, joita ei pienellä kielialueelle muutoin pystytä tuottamaan kannattavasti. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman monipuolinen ja moniarvoinen mediatarjonta kansalaisille, julkisten ja yksityisten palvelujen summana.

 


Jakelu

Sanoma- ja aikakauslehtien yhteiskunnallinen merkitys on otettava huomioon jakelupalvelujen kehittämisessä ja valtion omistaman jakeluyhtiön toiminnassa. Jakelun alueelle syntyvää kilpailua on tärkeä edistää. Toimiva ja kustannustehokas fyysinen jakelu on välttämätön vielä pitkälle tulevaisuuteen, koska yli 90 prosenttia lehtien tuloista tulee paperilehdistä. Painettu media tarjoaa jatkossakin korvaamatonta lisäarvoa sekä kuluttajille että mainostajille.

 


Mainonnan rajoitukset

Mediasisällöt rahoitetaan suurelta osin mainonnalla. Erilaiset mainosrajoitukset vähentävät mainostuloja, mikä heikentää kotimaisen median toimintaedellytyksiä. Kysymys on myös tasapuolisista kilpailuedellytyksistä: mainoskiellot eivät ulotu kaikkiin internetin palveluihin, joten netissä toimivat globaalit kilpailijat saavat kielloista kilpailuetua kotimarkkinayrityksiin nähden. Hallitus on ohjelmassaan luvannut yleisesti keventää sääntelyä.