Media-ala on tärkeä Suomen taloudelle

Yksityisen media-alan liikevaihto oli vuonna 2015 noin 4,6 miljardia euroa.

Mediayritysten ansainta on perinteisesti rakentunut kahden tulovirran varaan: mediatuotteiden myyntiin kuluttajille ja mainostilan tai -ajan mainostajille. Esimerkiksi kaupallisten radiotoimijoiden liikevaihto muodostuu pitkälti mainosajan myymisestä, kun taas kirjankustantajilla pääosassa on kirjojen kuluttajamyynti.

Sanoma- ja aikakauslehtikustantajat hyödyntävät molempia ansaintamalleja. Kustannusalan yritykset tuottavat monesti lisäksi markkinointi- ja yritysviestintäsisältöjä eri yrityksille.



Alan liikevaihto lukuina

Kotimaiset mediayritykset työllistävät suoraan noin 22 000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 4,6 miljardia euroa. Mediataloutta hallitsee kustannustoiminta 64 prosentin osuudellaan. Kustannustoimintaan lasketaan sanoma-ja -aikakauslehtien sekä kirjojen kustantaminen kaikissa kanavissa. Graafisen teollisuuden ja tallenteiden jäljentämisen osuus alan liikevaihdosta on 24 ja sähköisten viestimien, radion ja television, osuus ilman Yleisradiota noin 12 prosenttia.

Mediatoimialan osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta on 2,5 prosenttia. Pelkän liikevaihdon ja suoran työllistävyytensä lisäksi medialla on merkittävä vaikutus myös laajemmin kotimaiseen talouteen. Mainonnan kautta media tarjoaa muiden toimialojen yrityksille pääsyn kuluttajien luo. Toimialan välillinen vaikutus koko Suomen markkinatalouteen on merkittävä.


Suomalainen mediakenttä

Suurin osa kotimaisista media-alan toimijoista edustaa kaupallista liiketoimintaa. Ne tuottavat suomalaisille uutisia, viihdettä ja kulttuuria kaikissa kanavissa.

Kaupallisten toimijoiden lisäksi media-alalla toimii myös verovaroilla rahoitettu julkisen palvelun tehtävää toteuttava Yleisradio. Yleisradion vuoden 2015 liikevaihto oli 467 miljoonaa euroa ja työllistävyys yhteensä 3 555 henkilöstötyövuotta. Se onkin Sanoma-konsernin jälkeen Suomen toiseksi suurin media-alan yritys.

Yleisradio kilpailee useissa kanavissa kuluttajien huomiosta ja media-ajasta kaupallisten toimijoiden kanssa. Monipuolisen ja moniäänisen kotimaisen media-alan kannalta Yleisradion rajoittamaton kilpailu kaupallisten toimijoiden kanssa on ongelmallista. Verovaroja olisi järkevää käyttää sellaisiin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin, korkealaatuisiin yleisradiopalveluihin, joita ei pienellä kielialueelle muutoin pystytä tuottamaan kannattavasti. Näin mahdollistettaisiin monipuolinen ja moniarvoinen mediatarjonta kansalaisille, julkisten ja yksityisten palvelujen summana.