17.3.2017

Uutta kasvua syntyy vain kehittämällä

Viestintäalan tutkimussäätiön, Medialiiton ja Tekesin järjestämässä Uutta kasvua -seminaarissa tarjottimella oli viimeisintä tietämystä liiketoimintamalleista ja koneälyn sekä virtuaalitodellisuusteknologioiden hyödyntämisestä media-alan tarpeisiin sovitettuna.

Mediayritysten liiketoiminnan seitsemän mekaniikkaa

Helene Juhola_a2
Kirjoittaja on Medialiiton uuden kasvun asiantuntija ja Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies Helene Juhola.

Ruotsalaisen Kairos Future -yhtiön toimitusjohtaja Mats Lindgren esitteli yhdysvaltalaisen uutismedian liiketoimintamalleista tehtävän tutkimuksen alustavia tuloksia. "Hopealuotia ei ole", hän varoitteli yksinkertaisia ratkaisuja toivovia kuulijoita.

Sen sijaan Lindgren esitteli seitsemän erilaista mekaniikkaa, joista mediayrityksen liiketoiminta voidaan rakentaa: järjestelmällinen kokeilukulttuuri, kohderyhmään keskittyminen, brändiarvon täysimittainen hyödyntäminen, täyden lisäarvon saaminen erilaisista kuluttajista, siirtyminen mobiilikeskeisiin ajatteluun, personointi ja resurssien jakaminen kumppaneiden kesken.

Esimerkkinä kokeilukulttuurin ja asiakkaiden maksuvalmiuden selvittämisestä Boston Globe kokeili, mikä on digitilauksen oikea hinta asiakkaille. Lehti nosti hintaa useilla kymmenillä prosenteilla yhteen dollariin päivässä, mutta säilytti kuitenkin 90 prosenttia tilaajistaan. Lindgren painotti sitä, että mediayhtiöillä on nykyään käytettävissään samoja liiketoimintamalleja kuin kaikilla muillakin yrityksillä.

Kokeilukulttuuri osaksi toimintaa

Myös Keskisuomalaisen Chief Digital Officer Kirsi Hakaniemi puhui kokeilukulttuurin tärkeydestä. Hakaniemi kertoi Yhdysvaltoihin tehdyn uutisstartupeihin keskittyneen opintomatkan tärkeimmistä havainnoista.

Yksi niistä oli se, että kun tehdään tietylle kohdeyleisölle suunnattua mediaa, organisaation rakenteen pitää mukautua siihen. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa läpinäkyvyyden lisäämistä – tieto kulkemaan, kokeilukulttuurin vakiinnuttamista osaksi organisaation toimintaa sekä tekemisen jatkuvaa, prosessinomaista kehittämistä.

"Vähemmän ja kauniimpia mainoksia" oli eräs niistä keinoista, joilla etenkin nuorille suunnatut julkaisut tasapainottelivat houkuttelevan ulkoasun, helpon lähestyttävyyden ja kannattavan liiketoiminnan välillä.

Arvon tuottaminen verkostoissa on avainasemassa

Älykäs mainonta -tutkimuskokonaisuus oli A-lehtien liiketoimintajohtaja Kaisa Ala-Laurilan esityksen aiheena. "Organisaation muutoskestävyys on kulmakivi tulevaisuuden menestyksekkäälle toiminnalle", hän sanoi.

Ala-Laurila jatkoi Lindgrenin teemasta toteamalla, että enää media ei ole eristäytynyt saareke, joka hallitsee koko arvoketjua, vaan verkostoituminen ja arvon tuottaminen verkoston jokaiselle jäsenelle on avainasemassa. Tämä korostuu entisestään, kun mediaa tuottavat muutkin kuin ammattilaiset, jolloin kuluttajan valinnanvara lisääntyy ja vaihtaminen yhdestä mediasta toiseen käy silmänräpäyksessä.

Kaikki ei ole tekoälyä, mitä kaupataan

Seminaarin futuristisin osuus kuultiin The Curious AI Companyn chief operating officer Timo Haanpään esityksessä. Hän selvensi tekoälyyn, koneoppimiseen ja syväoppimiseen liittyvää käsitesekamelskaa toteamalla, että tekoälyä on osa sellaisista tietokoneella tehtävistä asioista, joihin ei tarvita ihmistä.

Haanpää hahmotteli koneoppimisen sovelluksia. Muutaman vuoden sisällä nähtäneen ohjelmistoja, jotka osaavat automaattisesti kirjoittaa tiivistelmiä pitkistä teksteistä, asiasanoittaa videomateriaalia käsikirjoituksen avulla ja luokitella videomateriaalia sen teknisten ominaisuuksien perusteella.
Vähän pidemmällä aikavälillä saatetaan nähdä nykyisin tutkimushankkeissa pyöriviä sovelluksia, kuten usean samanaikaisen keskustelijan puheentunnistus tekstiksi, valokuvan sisältämien kohteiden automaattinen syvääminen tai puhesyntetisointi, joka saadaan kuulostamaan kenen tahansa ihmisen ääneltä.

Ohjelmallinen tekstintuotanto laajentaa tarjontaa

Sanoman Strategic Partnership Manager Vesa Lindqvist kertoi Helsingin Sanomissa tammikuussa käyttöön otetusta jääkiekon otteluraportteja kirjoittava tietokoneohjelma, joka on esimerkki ohjelmallisesta tekstintuotannosta.

Ohjelma seuraa tietolähteitä eli ottelutuloksia, muuntaa ne rakenteiseen muotoon ja sen jälkeen kirjoittaa jutun siihen ohjelmoitujen sääntöjen mukaisesti. Palvelu tuo lukijalle lisäarvoa, sillä se tuottaa nopeasti juttuja suuresta määrästä tapahtumia, etenkin kun ohjelman ymmärtämää lajivalikoimaa ollaan laajentamassa.

Lisäksi Lindqvist esitteli lukijan mukaan räätälöitävää juttua, jossa lisäarvo syntyy siitä, että jokainen lukija (tai lukijatyyppi) saa juuri itselleen kohdennetun, ainutlaatuisen jutun.

360-videota voi lähteä kokeilemaan vaikka heti

360 asteen videoiden hyödyntämistä tutkiva tohtoritutkija Tanja Aitamurto Stanfordin yliopistosta esitteli uuden median mahdollisuuksia journalistisena välineenä. Kaikkien 360-videoiden ei tarvitse olla kalliita elokuvamaisia tuotantoja, vaan esimerkiksi New York Timesillä on jo nyt päivittäisiä videoita, jotka on toteutettu huomattavasti pienemmillä resursseilla.

Median vahvuuksina Aitamurto mainitsi vahvan tilan ja paikan tunteen ja etenkin stereona kuvattujen videoiden – siis 3d-elokuvaa mutta niin, että katsoja voi käännellä päätään vapaasti eri suuntiin – immersiivisyyden eli upottavuuden, joka puolestaan auttaa videolla näkyviin tapahtumiin eläytymisessä.

Aitamurto kannusti aiheesta kiinnostuneita aloittamaan kokeilut hankkimalla kuluttajakäyttöön tarkoitetun 360-kameran, joiden hinta on muutaman sadan euron luokkaa. Muita välineitä ei välttämättä tarvita.

Virtuaalitodellisuudessa tarvitaan uudenlaista tarinankerrontaa

Videoista virtuaalitodellisuuteen vei seminaarin esitelmäosuuden lopuksi puhunut Teatime Research -yhtiön luova johtaja Noora Heiskanen. Jos 360-videot ovat pelkkää olemassa olevan todellisuuden esittämistä aiempaa immersiivisemmällä tavalla, 360 asteen virtuaalitodellisuussovelluksilla päästään paikkoihin, joita ei ole olemassakaan. "Tuntuu siltä, kuin hyppäisit ruudun sisäpuolelle ja olisit siellä itse", hän sanoi.

Virtuaalitodellisuussovelluksissa tarinankerronnan tulee operoida eri tavalla kuin videolla. Heiskanen käytti esimerkkinä Ylelle tehtyä Aleppo – Helsinki -sovellusta, jossa katsoja aloittaa Kolmen Sepän patsaalta ja sitten maisema muuttuu Aleppon tavalla rikkipommitetuksi kaupunkinäkymäksi. Kun perinteisesti elokuvakerronta perustuu katsojan yllättämiseen ja tunteiden synnyttämiseen sitä kautta, virtuaalitodellisuudessa se ei toimi – on parempi kertoa katsojalle etukäteen, mitä tulee tapahtumaan ja sen jälkeen antaa hänen muodostaa omat kokemuksensa.

Tekesiltä uusi rahoitushaku

Seminaarin lopuksi esiteltiin Tekesin Media Remake -rahoitusta saaneita hankkeita sekä keskusteltiin uusista aihioista aamupäivän teemojen ympärillä.  Tekes julkisti media-alalle kohdennetun tutkimusrahoitushaun, jossa tuetaan tutkimustahojen ja yritysten yhteishankkeita.




Katso tallenne Uutta kasvua -seminaarista täältä. Seminaariesitysten materiaalit näet täältä.