1.1.2017 2.00

Riippumaton media takaa demokratian

Median riippumattomuudesta puhutaan Suomessa ja maailmalla suuremmalla voimalla kuin pitkään aikaan.
JukkaHolmberg_agendalla
Kirjoittaja on Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Feikkisivustot, valheuutiset, vierasperäinen trollaus, tahallinen vääristely ja hämmingin herättäminen ovat tulleet median, erityisesti sosiaalisen median, valitettavaksi arkipäiväksi.

Netin tuottama uusi julkaisemisen vapaus on ensisijaisesti suuri mahdollisuus, mutta se sisältää myös vakavia lieveilmiöitä. Käsitykset tiedosta, sanomisen vastuusta ja normaaleista hyvistä käytöstavoista ovat monin paikoin unohtumassa.

Vastuullisen, eettisesti toimivan median toiminta-aluetta pyritään rajaamaan määrittelemällä se perinteiseksi tai valtamediaksi. Kaiken tiedon ilman julkaisuharkintaa tai faktantarkistusta suoltavat sivustot mainostavat itseään uusina vaihtoehto- tai vastamedioina.

Vaalikamppailuja ja kansanäänestyksiä voitetaan kampanjoilla, joissa tunne korvaa tiedon ja hyvä tarina faktat. Merkittävä osa kansalaisista uskoo siihen minkä haluaa olevan totta. Samanmieliset vahvistavat toistensa kapeanäköistä ajattelutapaa sosiaalisen median kuplissa ja siiloissa.

Yleissivistys, pyrkimys totuuteen, maailmankuvan avartaminen ja erilaisten mielipiteiden arvostaminen kuulostavat jo vanhanaikaisilta hyveiltä. Ne ovat kuitenkin kestäviä arvoja, joille toimiva länsimainen demokratia rakentuu. Kriittiselle medialukutaidolle ja mediakasvatukselle on tilausta ja tarvetta enemmän kuin koskaan.

Terveen ja avoimen yhteiskunnan tärkeimpiä peruspilareita on sivistyksen lisäksi empatia, kuten Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi muistuttaa. ”Niiden yhdistelmää kutsutaan sydämen sivistykseksi.”

Sananvapaudesta on herkeämättä huolehdittava

Median riippumattomuutta on Suomessa opittu pitämään itsestäänselvyyytenä. Viime ajat ovat osoittaneet, että se on kaikkea muuta.

Esimerkit läheltä, Euroopasta, ovat varoittavia. Unkari ja Puola ovat tiellä pois demokratiasta, ja sen ensimmäisiä uhreja on vallanpitäjistä vapaa media. Turkki ja Venäjä ovat jo tuon tien päässä.

Sananvapauden säilyminen vaatii herkeämätöntä huolenpitoa ja pieniinkin, potentiaalisiinkin uhkiin puuttumista.

Suomessa viranomaiset pyrkivät aika ajoin murtamaan toimittajien lähdesuojaa. Tiedustelulainsäädäntö ja tietosuojasääntely voivat rajoittaa median toimintaa, jos lainsäätäjät eivät ole valppaina.

Mielikuva, että julkisen palvelun yleisradioyhtiö olisi rajoittanut korkeimpiin poliittisiin vallankäyttäjiin kohdistuvaa uutisointiansa mahdollisesti turvatakseen samojen päättäjien peukalon alla olevan rahoituksensa, on suurta huolta herättävä.

Yleisradion johtamiskriisi osui keskelle Toimittajat ilman rajoja -järjestön meneillään ollutta sananvapauskyselyä, jonka tulokset julkistetaan keväällä. Siten se ei välttämättä näy tuloksissa koko voimallaan. Silti, jo esimerkiksi toimittajien uhkailun vuoksi, Suomi on vaarassa menettää pitkäaikaisen ykkösasemansa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna.

Vapaan median toimintaedellytykset turvattava

Vapaan median toimintaedellytykset ovat Suomessa heikentyneet myös taloudellisista syistä. Taantuma, digitalisaatio ja lukemisen verotuksen kiristäminen ovat johtaneet kotimaisen sisällön tuottamisen resurssien pienenemiseen.

Riippumattoman, yksityisen median toimintaedellytysten turvaaminen on kansakunnan ja demokratian ydinkysymyksiä. Reilun kilpailuasetelman luominen kansainvälisten toimijoiden ja julkisen palvelun yhtiön kanssa, uutta liiketoimintaa estävän sääntelyn purkaminen ja lukemisen verotuksen keventäminen ovat keinoina päättäjille tarjolla.

Ilman riippumatonta mediaa Suomesta ei olisi tullut sellaista menestystarinaa kuin olemme itsenäisyyden sadan ensimmäisen vuoden aikana nähneet. Ilman kotimaista mediaa Suomi ei säily sellaisena kuin me sen olemme oppineet tuntemaan.