1.1.2017 2.00

Kirjat, lehdet ja arvonlisävero

EU:n komissio ehdottaa mahdollisuutta alentaa sekä painettujen että digitaalisten kirjojen ja lehtien verokantaa.

Uudistuksen lähtökohdat

Kangas
Kirjoittaja on Medialiiton lakiasiainjohtaja Satu Kangas.
EU:n voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi sallii jäsenvaltioille enintään kaksi alennettua verokantaa. Alin mahdollinen verokanta on 5 prosenttia, ja mediatuotteista alennetussa verokannassa saavat olla vain painetut kirjat ja lehdet. Sähkökirjat ja verkkolehdet ovat sähköisiä palveluita, jotka on verotettava yleisellä verokannalla.

Monet jäsenmaat ovat neuvotelleet itselleen mahdollisuuden alle 5 prosentin verokantaan tai nollaverokantaan. Ratkaisut on tehty joko arvonlisäverodirektiivin säätämisen yhteydessä tai maan liittyessä Unionin jäseneksi.

Nykyinen sääntely kohtelee jäsenmaita epätasa-arvoisesti - alle 5 prosentin verokanta ei ole mahdollinen kaikissa maissa. Tasapuolista ei ole myöskään eri julkaisumuotojen verokohtelu. Digitaaliset lehdet ja kirjat on pidettävä yleisessä verokannassa, vaikka samat sisällöt paperimuodossa voidaan verottaa alemmalla kannalla. Nämä epäkohdat on nyt tarkoitus korjata.

Komission ehdotus

Komissio julkaisi 1.12.2016 arvonlisäverodirektiivin muuttamista koskevan direktiiviehdotuksen kirjojen, sanomalehtien ja aikakauslehtien arvonlisäverokannoista. Ehdotus antaa jäsenvaltioille huomattavasti nykyistä joustavammat mahdollisuudet soveltaa alennettuja verokantoja kirjoihin ja lehtiin.

Jäsenmaat saavat oikeuden soveltaa alennettua verokantaa painettujen kirjojen ja lehtien ohella myös digitaalisiin kirjoihin ja lehtiin. Verokannan alaraja ei enää olisi nykyinen 5 prosenttia, vaan jäsenmaille sallitaan myös tätä alemmat verokannat ja nollaverokanta. Julkaisujen tarkempi määrittely jätetään jäsenvaltioille.

Direktiiviehdotuksen hyväksyminen edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä. Antaessaan 25.5.2016 päätelmänsä komission arvonlisäverotusta koskevasta toimintasuunnitelmasta neuvosto kehotti komissiota antamaan vuoden loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen sähköisten julkaisujen arvonlisäverokannoista. Tämä kannanotto huomioon ottaen direktiiviehdotuksen hyväksyminen vaikuttaa todennäköiseltä. Käsittely vienee kuitenkin useita kuukausia.

Suomen tilanne

Suomessa painetut kirjat ja yli kuukauden ajaksi tilatut painetut sanoma- ja aikakauslehdet ovat 10 prosentin verokannassa. Painettujen lehtien irtonumerot, verkkolehdet ja sähkökirjat ovat yleisessä 24 prosentin verokannassa.

Ennen vuotta 2012 lehtitilaukset olivat Suomessa nollaverokannassa, mutta tästä mahdollisuudesta päätettiin yllättäen luopua vuoden 2011 hallitusohjelmaneuvotteluissa. Verokantaa korotettiin valtiontalouden paikkaamiseksi ensin 9 prosenttiin ja vuonna 2013 nykyiseen 10 prosenttiin. Korotusten jälkeen toimitukselliset työpaikat ovat vähentyneet kiihtyvällä vauhdilla ja lehtien kokonaislevikin lasku on voimistunut. Veronkorotus onkin todettu merkittäväksi disruptiiviseksi tekijäksi kustannusalalla.

Digitaalisia julkaisuja koskeva mahdollisuus alennettuun verokantaan on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukainen. Parlamentaarinen Yleisradio-työryhmä on antanut yksimielisen tukensa digitaalisten sisältöjen arvonlisäveron laskemiselle, pitäen sitä välttämättömänä.

Medialiiton näkemys

Medialiiton mielestä digitaalisten julkaisujen arvonlisäverokannan alentaminen 10 prosenttiin tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Valtiontalouden kannalta kysymys on vuoden 2015 tietojen pohjalta vain 7,1 miljoonasta eurosta.

Lukemisen verottaminen nollaverokannalla olisi sivistyksen, demokratian ja kulttuurin kannalta toivottavin vaihtoehto pidemmällä aikavälillä.