rss Uutiset

Yleisradion lehdistön kaltaiset verkkopalvelut komission arvioitaviksi

21.6.2017

Medialiitto pyytää Euroopan komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää sellaisten tekstimuotoisten journalististen verkkosisältöjen tuottamiseen, jotka eivät liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin. Liitto on tehnyt asiasta valtiontukikantelun komissiolle.

”Kotimainen lehdistö tarjoaa laajasti journalistisia sisältöjä verkossa, joten tarjonnasta ei ole markkinapuutetta. Yleisradion televisio-ja radio-ohjelmistoihin liittymättömien tekstimuotoisten sisältöjen laajamittainen tuottaminen julkisella rahoituksella on näkemyksemme mukaan EU:n valtiontukisäännösten vastaista”, perustelee Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Vuonna 2016 Yleisradio julkaisi yli 100 000 tekstimuotoista artikkelia verkkosivuillaan ja Uutisvahti-sovelluksen kautta. Valtaosa aineistosta on sanomalehtityyppistä sisältöä, jolla ei ole liityntää yleisradiotoimintaan. Tämä tarjonta tuottaa Medialiiton mielestä kohtuuttomia kilpailuvääristymiä Suomen mediamarkkinoilla ja vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden.

Yleisradion verkkotoiminnan laajentuminen perustuu osaltaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävän epätarkkaan määrittelyyn.

”Käytännössä Yleisradion laajentumiselle verkossa ei ole mitään rajaa. Jäsenyrityksemme ovat oikeutettuja tietämään, millaisella voimalla julkisin varoin rahoitettu toimija voi panostaa alueille, joista yksityisten mediayhtiöiden olisi kyettävä rakentamaan tulevaisuuden ansaintansa.”

EU:n valtiontukisääntely edellyttää julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen tehokasta valvontaa. Valvonnasta vastaavan tahon on oltava tosiasiallisesti riippumaton yleisradioyhtiön johdosta. Suomessa valvonnasta vastaa Yleisradion hallintoneuvosto.

”Yleisradion hallintoneuvosto on yhtiön johtoon kuuluva elin, joka uusimpien Yleisradiolakiin tehtyjen muutosten jälkeen päättää muun muassa Yleisradion strategiasta. Julkisen palvelun valvonta ei ole riippumatonta, jos yhtiö valvoo itse itseään”, Holmberg toteaa.

Suomi ei ole ilmoittanut Yleisradiolakiin tehtyjä muutoksia komissiolle, joten komissio ei ole aiemmin ottanut virallista kantaa kantelussa esille nostettuihin kysymyksiin. Komissio on ratkaissut 2000-luvulla 36 yleisradiotoimintaa koskevaa tapausta muista jäsenvaltioista.

Medialiiton selvityspyyntö ei koske perinteistä yleisradio-ohjelmistoa televisiossa, radiossa tai verkossa.

Kantelun oikeudellisista perusteista on kerrottu tarkemmin täällä.

Lisätiedot:

Jukka Holmberg

040 735 1690

jukka.holmberg@medialiitto.fi


Palaa otsikoihin