rss Uutiset

Yhä useampi suomalainen lukee verkkouutisia ainoastaan älypuhelimelta

22.6.2017 9.00

Älypuhelimesta on tullut yhä useammalle ainoa laite verkkouutisten lukemiseen, ilmenee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2017 -kyselytutkimuksesta. Tutkimus kertoo myös, että suomalaiset luottavat edelleen uutisiin poikkeuksellisen paljon.

Älypuhelimen merkitys uutisvälineenä vahvistuu edelleen. Kun vielä aikaisemmissa tutkimuksissa älypuhelin oli tietokonetta täydentävä keino seurata uutisia, siitä on nyt tullut yhä useammalle pääasiallinen tai ainoa verkon uutisväline. Ikäluokkien välillä on kuitenkin huomattavia eroja Älypuhelinta pitää pääasiallisena verkon uutisvälineenään 70 prosenttia 18–24-vuotiaista suomalaisvastaajista, kun 55 vuotta täyttäneillä osuus on vain 19 prosenttia.

Kotimaisella uutismedialla vahva asema myös verkossa

Uutiset tavoittavat suomalaiset lähes tasaveroisesti sekä perinteisten kanavien että verkkomedian kautta. Verkkomedian tavoittavuus on pysynyt Suomessa vuodesta 2015 kutakuinkin ennallaan. Suomessa perinteisen median kautta uutisia seuraa vähintään viikoittain 85 prosenttia vastaajista ja verkosta 88 prosenttia. Kotimaisen uutismedian vahva asema verkossa näkyy myös siinä, että sosiaalinen media ei ole Suomessa yhtä vahva uutiskanava kuin muualla.

”Suomalaisvastaajista vain 8 prosenttia pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenään, mikä on selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa vertailun maissa”, sanoo tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta.

Nuorimmista, eli 18–24-vuotiaista, kuitenkin jo 29 prosenttia nimeää sosiaalisen median pääasialliseksi uutislähteekseen.

Luottamus uutismediaan säilynyt korkeana

Uutisiin luotetaan Suomessa enemmän kuin missään muussa tutkimukseen osallistuneessa maassa. Luottamus on kuitenkin viime vuosina ollut hienoisessa laskussa. Kun vielä 2015 suomalaisvastaajista 68 prosenttia arvioi, että useimpiin uutisiin voi luottaa, vuonna 2017 tätä mieltä oli enää 62 prosenttia.

Reunasen mukaan sosiaalisen median kärjistynyt keskustelu on voinut jopa lisätä kansalaisten enemmistön luottamusta perinteiseen journalistiseen mediaan ja sen pyrkimykseen esittää faktat oikein ja käsitellä eri näkökohtia suhteellisen tasapuolisesti.

”Todennäköisesti vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalin jälkipuinti ja siihen liittyvät valeuutiset ovat aiheuttaneet epäluuloa myös Suomessa”, arvioi Viestintäalan tutkimussäätiön asiamies Noora Pinjamaa.

Suomalaisten suhtautumiseen uutisiin vaikuttaa muun muassa heidän tulotasonsa sekä poliittinen suuntauksensa. Iäkkäät ja hyvätuloiset luottavat uutisiin nuoria ja pienituloisia enemmän, samoin poliittisesti keskustaan tai maltillisesti vasemmalle tai oikealle itsensä sijoittavat luottavat niihin selvästi vasemmistolaisia tai oikeistolaisia enemmän. Eroja löytyi myös mediakäytössä. Uutisiin epäilevästi suhtautuvat suosivat muita enemmän verkon talouslehtiä, ulkomaisia verkkojulkaisuja sekä Uusisuomi.fi-verkkojulkaisua.

”Ehkä he kokevat valtavirran uutistarjonnan liian yksinäkökulmaiseksi ja etsivät näistä medioista sen rinnalle vaihtoehtoisia tulkintoja”, Reunanen pohtii.


Mainosten estäminen ei ole lisääntynyt

Tutkimuksessa selvitettiin myös mainosten häiritsevyyttä ja mainonnanesto-ohjelmien käytön yleisyyttä. Mainokset häiritsevät, mutta silti 34 prosenttia suomalaisista on valmis hyväksymään mainokset ilmaisten uutisten vastineena. Luku on yli 10 prosenttia vähemmän kuin esimerkiksi Norjassa.

”Norjassa on viime vuosina tehty monenlaisia kokeiluja liittyen erilaisiin mainonnan muotoihin. Olisi mielenkiintoista selvittää, mitkä muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti mainonnan suvaitsemiseen uutisissa”, sanoo Pinjamaa.

Mainosten esto-ohjelmistojen käytössä Suomi on vertailun keskitasoa (24 prosenttia vastaajista). Suomessa mainostenesto-ohjelmistojen käyttäjäosuus on pysynyt edellisvuodesta samana.


> Lisätietoa Viestintäalan tutkimussäätiön verkkosivuilla


Lisätietoja:

 

Noora Pinjamaa

asiamies, Viestintäalan tutkimussäätiö

p. 050 442 1507

noora.pinjamaa@viestintaalantutkimussaatio.fi

 

Esa Reunanen

tutkija, Tampereen yliopisto

Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus (COMET)

p. 050 318 5943, esa.reunanen@uta.fi


Palaa otsikoihin